.
”Kraatterijärven Ihmeet” – on vetovoimainen ja energinen alue Lappajärven suuren kraatterijärven ympäristössä. Sen kunnat, yritykset ja yhteisöt rakentavat tulevaisuutta, kasvua ja menestystä ainutlaatuisen historian ja yhteishengen voimalla. 76 miljoonaa vuotta sitten nykyiseen Kraatterijärven alueelle iskeytyi 1600-metrinen meteori 61200 km/h nopeudella. Joskus siinä loppuiltapäivästä ja sanotaan kaffekuppienkin tärisseen. Noin 70 miljoonaa vuotta myöhemmin paikalle syntynyt suuri kraatterijärvi antaa koko seudulle oman luonteensa. Kuva: Hotelli Kivitippu
Jotain tämän suuren tapauksen voimasta on siirtynyt myös alueen ihmisiin ja tapoihin, koska täällä puhutaan ja toimitaan suoraan, selkeästi ja tehokkaasti. Työ, arkielämä ja vapaa-aika luonnistuu, koska meillä esimerkiksi ymmärretään yrittämistä ja yrittäjää. Siksi asioilla, isoilla ja pienillä, on taipumus sujua mutkattomasti, ja jokainen voi keskittyä olennaiseen. Kraatterijärven Ihmeet - mahdollisuuksien avaruus, jolla on pitkät perinteet ja valoisa tulevaisuus.
Suomen ja Euroopan suurin törmäyskraatterijärvi. Suomen nuorin: 76 miljoonaa vuotta Törmäyskraatteri on vähiten kulunut ja kraatterin reuna on näkyvissä. Näkyvissä on myös keskuskohouma (Kärnänsaari). Törmäyssulakiviä näkyvillä kalliopaljastumissa. Pisimpään tutkittu: vuodesta 1858 alkaen (H. J. Holmberg). Toiseksi suurin: halkaisija reunasta reunaan mitaten noin 22 km. Euroopan (poislukien Venäjä) kraatterien joukossa Lappajärvi sijoittuu kärkikymmenikköön, Lappajärven ns. lohkareviuhka on Suomen pisin. Viimeisin jäätiköityminen louhi ja kuljetti kärnäiittiä mukanaan satoja kilometrejä. Kaukaisin varmistettu kärnäiitin lohkarelöytö on tehty Myrskylästä, noin 300 km:n päästä Lappajärveltä.
Kraatterijärven muodostuessa syntyi kivilajeja, jollaisia mikään muu geologinen prosessi ei tuota. Lappajärveltä esiintyvät edelleen kaikki törmäyskivilajien eli impaktiittien päätyypit, mikä on hyvin harvinaista. Kärnäiitti Sueviitti Törmäysbreksia Shokkimetamorfiset kohdekivet
Kraatterin reuna on korkeimmillaan Lakeaharjun ja Pyhävuoren alueella, ja kohoaa noin 100 m järven pinnan yläpuolelle.
Järven suurin syvyys tätä nykyä on 38 m. Kraatterin alkuperäinen syvyys heti törmäyksen jälkeen reunanharjalta kraatterin pohjalle mitaten on tuntematon, mutta on suuruusluokaltaan ollut noin 500–750 m, eli vuosimiljoonien kulutus on madaltanut kraatteria tuntuvasti.